Arviointikertomus 2022

Sisällysluettelo

Arviointikertomus 2022(avautuu uuteen ikkunaan)

Tarkastuslautakunta 27.4.2023

Tarkastustoiminta

Puheenjohtajan katsaus

Hyvinvointialuelain (2021/611) §125 mukaan aluevaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Lautakunnan rooli on merkittävä talouden ja toiminnan kokonaisuuden tarkastelussa. Toiveiden tynnyrissä ei ole pohjaa, kun odotukset, toiveet ja tarpeet ovat korkealla. Toisessa vaakakupissa ovat edellytykset, eli budjetti. Hyvinvointialueen budjetointi keskittyy lakisääteisten palveluiden tuottamiseen. Vuoden 2022 budjetti on ollut pieni verrattuna kuluvan vuoden 2023 budjettiin. Perusrahoituksesta jäi käyttämättä 2 121 388,89 € ja ICT-muutokseen varatusta rahasta 7 504 376,99€.

Toiminta ei vielä vuoden 2022 aikana lähtenyt kunnolla käyntiin. Vuoden lisäaika olisi ehkä auttanut saattamaan loppuun tärkeät tehtävät. Päätöksenteko vaalien jälkeen lähti käyntiin rauhallisesti. Aluehallitus on kantanut suurimman vastuun toiminnan kehittämisen mahdollistajana. Hallitustyöskentely on vaatinut paljon aikaa sekä perehtyneisyyttä. Sitä aiheuttivat myös organisaation rakentamisen ja hyvinvointialueen strategian valmistumisen viivästyminen. Luottamustoiminnan rakenteesta ja lautakuntien koosta on jo käyty keskustelua. Vielä ei pystytä tai kannata ottaa kantaa isojen lautakuntien työskentelyyn. Lautakuntien puheenjohtajilla on merkittävä rooli toiminnan sujuvoittamiseksi. Tarkastuslautakunta toivoo, että lautakuntien työskentely tulee olemaan satakuntalaisten etua ajavaa niin esittelijöiden kuin luottamushenkilöiden toimesta. Liikaa ei voi korostaa yhdessä sovitun strategian merkitystä yhtenä tärkeänä työkaluna kaikessa toiminnassa.

Suuri osa ICT-palveluista ostetaan hyvinvointialueella In-house hankintana. Pekka Lith kirjoittaa raportissaan, että ”vaikka kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat osakeyhtiöt eivät kilpailisi suoraan ja avoimesti yksityisten yritysten markkinoilla, pienentävät ne epäsuorasti yksityisten palvelutuottajien markkinoita”. Tarkastuslautakunta on ottanut kantaa kertomuksessa kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiötä koskevaan epäkohtaan. Ne eivät ole julkisuuslain piirissa, vaikka ne olisivat omistajiensa 100 prosenttisesti omistamia. Lautakunta korostaa, että hyvinvointialueella on oltava osaavat palvelun ostajat, jotta yhtiön valta-asema ei aiheuta tehottomuutta ja kustannusten perusteetonta kasvua.

Asiantuntijoita, jotka ovat olleet kehittämässä ja valmistelemassa Satakunnan hyvinvointialuetta, on kuultu. He ovat avoimesti kertoneet kehittämistyöhön liittyvistä haasteista ja onnistumisista. Työpäivät ja -tunnit ovat venyneet jaksamisen äärirajoilla. Hyvinvointialueella oli vuonna 2022 palkattu vain 15 henkilöä. Heidän kanssaan rakensi lukematon määrä kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä tulevaa hallintoa, toimintaa ja palvelukokonaisuutta oman työnsä ohella. Kaikki ovat olleet aidosti sitoutuneista toiminnan parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ja onnistumisia on saavutettu. Järjestämisvastuun siirto on onnistunut turvallisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelutuotannon jatkuvuus on turvattu. Tietojärjestelmät ovat vuoden vaihteen jälkeenkin toimineet ja ensimmäinen palkanmaksu onnistui pääosin hyvin. Lokakuussa hyväksytyn hyvinvointialueen hankinta- ja sopimusohjeen valmistelutyön lähtökohtana on ollut luoda nykyaikainen hankintaohjeistus. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että hyvien käytänteiden käyttöönotto perustuu tutkimustietoon ja näyttöön, jota on esim. hankkeiden aikana saatu.

Olemme alkumetreillä yhteisellä tiellämme. Toiminnan keskeneräisyys on aiheuttanut henkilöstössä ja satakuntalaisissa epävarmuutta ja turvattomuutta. Edessä on iso ja merkittävä tehtävä. Ulkoa päin tulevat paineet, budjetin tiukkuus, ihmisten tarpeet ja odotukset vaikuttavat meidän kaikkien toimintaan. Nyt meidän on kirkastettava tavoitteemme ja siedettävä keskeneräisyyttä. Hyvää henkilöstö- ja asiajohtajuutta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa jokaisella tasolla. Työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen on oltava prioriteeteissä korkealla hyvinvointialueellamme. Se vaikuttaa pito- ja vetovoimaan, mutta myös potilaiden hoidon ja asiakkaisen palvelun laatuun. Kun uutta luodaan, on siinä aina haasteita ja peräpeiliin joudutaan katsomaan. Onnistumisia on ollut, mutta ehkä satakuntalaiseen tyylin kuuluu, ettei niistä sovi kehuskella. Positiivisella asenteella yhteen hiilen puhaltaen saavutamme satavarmaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka olette osallistuneet Satakunnan hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen vuoden 2022 aikana.

Tarkastuslautakunnan tehtävät

Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään Laissa hyvinvointialueesta (2021/611) (myöhemmin hyvinvointialuelaki). Lain 125 §:n mukaan aluevaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on:

1) valmistella aluevaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat;

2) arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet hyvinvointialueella ja hyvinvointialuekonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla;

3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä taloussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden riittävyyttä talouden tasapainotuksen kannalta;

4) huolehtia hyvinvointialueen ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta;

5) valvoa, että 89 §:ssä säädettyä velvollisuutta ilmoittaa sidonnaisuuksista noudatetaan, ja saattaa ilmoitukset aluevaltuuston tiedoksi;

6) valmistella aluehallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi.

Aluehallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi hyvinvointialueen hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä.

Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa aluevaltuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään aluevaltuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa aluevaltuustolle muitakin tarpeellisina pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.

Aluehallitus antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Tarkastuslautakunta 2022–2025

Aluevaltuusto päätti kokouksessaan 1.3.2022 valita tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2022–2025 seuraavat 15 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen:

JäsAluevaltuusto joutui valitsemaan tarkastuslautakunnan kokoonpanon uudelleen kokouksessaan 30.10.2022 § 103 hyvinvointialuelain 80 §:n vaalikelpoisuussäädösten vuoksi. Tarkastuslautakunnan kokoonpano on vuosina 2023–2025:

Tarkastuslautakunnan toiminta

Lautakunta aloitti toimintansa keväällä 2022 ja ensimmäinen kokous pidettiin 31.3.2022. Lakisääteisiä tarkastuslautakunnalle kuuluvia asioita kuten hallintosääntöä, sidonnaisuusilmoituksia, tilintarkastuksen hankintaa vuodelle 2022, tilintarkastuksen kilpailutusta kaudelle 2023–2026, hyvinvointialueen arviointikertomusta vuodelta 2021, tilintarkastuskertomusta vuodelta 2021, esitystä valtuustolle tilinpäätöksen hyväksymisestä ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille käsiteltiin kolmessa ensimmäisessä kokouksessa 31.3.2022, 9.5.2022 ja 31.5.2022. Vuoden 2022 arviointityö alkoi 31.5.2022 pidetyssä kokouksessa.

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty Sidonnaisuusrekisteri.fi verkkopalvelulla, johon ilmoitusvelvolliset ovat itse kirjautuneet ja tehneet sidonnaisuusilmoituksensa. Tarkastuslautakunta vei sidonnaisuusilmoitukset tiedoksi aluevaltuuston 19.12.2022 kokoukseen.

Tarkastuslautakunnan kokousten valmistelijana on toiminut Satakunnan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan valmistelija reviisori Kirsi Kangasharju. Aluehallituksen perustettua 22.3.2022 tarkastuspäällikön viran tarkastuslautakunta päätti valita Kangasharjun sitä hoitamaan 1.4.2022 alkaen. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ensimmäisessä 31.3.2022 pidetyssä kokouksessa toimi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja sen jälkeen tarkastuspäällikkö. Tarkastuslautakunta päätti hallintosäännön mukaisesti 26.1.2023 § 3 määrätä tarkastuspäällikön myös vuoden 2023 alusta lukien tarkastuslautakunnan esittelijäksi.

Tarkastuslautakunta on arviointityössään kuullut seuraavia asiantuntijoita:

• strategian vastuuvalmistelija,
• hallinnon ja sopimusten vastuuvalmistelija,
• henkilöstöhallinnon vastuuvalmistelija,
• talouden vastuuvalmistelija,
• kiinteän ja irtaimen omaisuuden vastuuvalmistelija,
• hyvinvointialuejohtaja,
• aluehallituksen puheenjohtaja,
• tietohallintojohtaja,
• logistiikka- ja hankintajohtaja,
• muutosjohtaja,
• aluevaltuuston puheenjohtaja
• talouspäällikkö sekä
• talousjohtaja.

Tarkastuslautakunnalle pidettiin koulutustilaisuus tarkastuslautakunnan tehtävistä 13.9.2022. Aiheena oli tarkastuslautakunnan rooli ja tehtävät, tietojensaantioikeus, salassapito, esteellisyys, arvioinnin suunnittelu, tavoitteiden toteutumisen ja tuloksellisuuden arviointi sekä arviointikertomus. Kouluttajana toimi liiketoimintajohtaja, HT, JHT Minna Ainasvuori BDO:lta. Tarkastuslautakunta vieraili Rauman kaupungin tarkastuslautakunnan kutsumana Raumalla 23.11.2022. Yhteistapaamisen aiheena oli kuntien ja hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien välinen yhteistyö.

Tilintarkastus

Tarkastuslautakunta valmisteli 31.3.2022 tilikauden 2022 tilintarkastajan valintaa ja esitti tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy:tä. Aluevaltuusto vahvisti valinnan 9.6.2022.

Tilintarkastuskertomus vuodelta 2022 on annettu 27.4.2023. Siinä esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta 2022.

Yleistä hyvinvointialueen toiminnasta vuonna 2022

Satakunnan hyvinvointialue muodostui 1.7.2021 hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön vahvistuttua. Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat vuoden 2023 alusta lähtien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien järjestämisestä. Tehtävät ovat olleet tähän asti kuntien vastuulla. Nyt arvioitavana oleva vuosi 2022 on täysin poikkeava, koska varsinaista hyvinvointialueelle määritettyä toimintaa ei vielä ollut, vaan vuoden aikana järjestäydyttiin ja tehtiin valmistelua.

Hyvinvointialue palvelee noin 216 000 satakuntalaista ja organisaatioon siirtyi noin 10 000 työntekijää. Rahoitus hyvinvointialueelle tulee pääosin valtiolta eikä hyvinvointialueilla ole verotusoikeutta. Hyvinvointialueiden tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveyspalveluja ja pelastustoimea koskevassa erityislainsäädännössä.

Hyvinvointialueella on niin kutsuttu rajoitettu yleinen toimiala. Hyvinvointialueella ei ole kuntien tapaan rajoittamatonta yleistä toimialaa, vaan se voi päättää ottaa hoitaakseen alueellaan ainoastaan sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä.

Vuotta 2022 voidaan lyhyesti luonnehtia kiivaan valmistelun vuodeksi. Aikataulu valmistelulle oli tiukka ja se toi omat haasteensa valmistelulle. Tammikuussa järjestettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui maaliskuussa ensimmäiseen kokoukseensa, jossa valittiin kuusitoistajäseninen aluehallitus. Huhtikuussa aluevaltuusto valitsi Kirsi Varhilan hyvinvointialuejohtajaksi. Vuoden 2022 aikana aluevaltuusto ja aluehallitus käsittelivät mm. sopimusten siirtoa kunnista, talousarvioon liittyviä asioita vuosille 2022–2023, organisaation rakentamista, lautakuntien nimittämistä, ohjeiden, säädöksien ja suunnitelmien hyväksymistä, sekä perusti organisaatiossa tarvittavia virkoja. Hyvinvointialueella oli vuoden vaihteessa 15 henkilöä töissä.

Valmistelua toteutettiin voimaanpanolain (616/2021) mukaisten kokonaisuuksien mukaisesti. Valmisteltavat kokonaisuudet olivat: henkilöstöasiat, kiinteä ja irtain omaisuus, sopimukset, talouden suunnittelu, toiminnan ja hallinnon suunnittelu (sisältäen palvelujen järjestämisen, yhdyspintatyön, tukipalveluiden, hallinnon ja viestinnän valmistelun), tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittely (ICT) sekä turvallisuuden ja varautumisen valmistelun. Jokaista valmisteltavaa kokonaisuutta johti vastuuvalmistelija, jonka tehtävänä oli vastata valmistelun etenemisestä.

Hyvinvointialueen toimielimet

Hyvinvointialueiden asukkailla on äänioikeus oman alueensa aluevaaleissa, jossa valitaan valtuutetut alueen ylimpään päätöksentekoelimeen, aluevaltuustoon. Aluevaalit järjestetään neljän vuoden välein.

Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa. Aluevaalit järjestettiin 23.1.2022 ja Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin 1.3.2022. Aluehallitus aloitti toimintansa heti aluevaltuuston kokouksen jälkeen ja on kokoontunut alussa noin kahdesti viikossa, myöhemmin noin kerran viikossa. Lisäksi aluehallituksen jäsenille on pidetty iltakouluja.

Aluevaltuusto päätti 19.4.2022 hyväksyä nk. elämänkaarimallin mukaisen organisaation. Aluevaltuuston alaisten tarkastuslautakunnan ja vaalilautakunnan lisäksi hyvinvointialueelle päätettiin perustaa aluehallituksen alaiset lautakunnat:

• Kolme elämänkaarimallin mukaista lautakuntaa:
  • lasten, nuorten ja perheiden palvelujen lautakunta,
  • aikuisten palvelujen lautakunta,
  • ikääntyneiden palvelujen lautakunta
• Kuntayhteistyölautakunta
• Toimitilalautakunta
• Turvallisuus ja varautuminen lautakunta

Lisäksi päätettiin perustaa seuraavat vaikuttamistoimielimet: nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto sekä elinvoima- ja yhteistyöneuvottelukunta.

Poliittinen päätöksenteko ja johtamisjärjestelmä:

Tavoitteiden toteutuminen

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Hyvinvointialueiden toimeenpanon tueksi oli käytössä kansallinen tiekartta vuosille 2021-2023. Tiekartta oli laadittu sekä alueellisen että kansallisen valmistelun näkökulmasta. Tiekartan tarkoituksena oli auttaa hyvinvointialueiden alueellisten valmistelijoiden työtä tarjoamalla tietoa mm. valmistelun aikatauluista, lakien velvoitteista ja kansallisen tuen tarjoamisen mahdollisuuksista. Tiekartassa olevia listauksia kokonaisuuksista, jotka pitää olla valmiina vuoden loppuun mennessä, voidaan pitää hyvinvointialuevalmistelun toiminnallisina tavoitteina.

Alueellisen toimeenpanon tiekartta oli laadittu yhdessä alueiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa valmisteluryhmissä kevään 2021 aikana ja se toimi ns. muistilistana alueille. Tiekartta pitää sisällään viiden valmisteluryhmän (Hallinto, talous ja tukipalvelut, Johtaminen ja osaaminen, Palveluiden järjestäminen, Yhdyspinnat ja ICT-valmistelu) keskeiset tehtäväkokonaisuudet, tehtävät ja osatehtävät toimeenpanon eri vaiheissa.

Hyvinvointialueen toimintakertomuksessa vuodelta 2022 ei ole tehty toiminnallisten tavoitteiden vertailua systemaattisesti kyseisen tiekartan avulla. Tarkastuslautakunnan saaman materiaalin mukaan Satakunnan hyvinvointialue suoriutui valmistelusta seuraavan taulukon mukaisesti. Vertailussa muihin hyvinvointialueisiin, Satakunta sijoittuu hitaimpien joukkoon.

Kaikilla osa-alueilla valmistelutyö jatkuu myös vuoden 2023 puolella. Uuden organisaation rakennusta jatketaan ja kuntien erilaisia toimintakulttuureja sovitetaan yhteen.

Tarkastuslautakunta toteaa, että valmiusaste jäi kaikissa valmisteluryhmissä alle sata prosenttia. Näin ollen toiminnalliset tavoitteet eivät toteutuneet tiekartan tavoitteiden mukaisesti.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Hyvinvointialueen talousarvion ja -suunnitelman laatimisesta säädetään hyvinvointialuelaissa (2021/611). Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaan ”Taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa.”

Hyvinvointialuelain mukainen talousarvio vuodelle 2022 on hyväksytty aluehallituksessa 4.4.2022 / 70 §. Talousarvio ei sisällä hyvinvointialuelain 115 §:n tarkoittamia toiminnan tavoitteita. Hyvinvointialueen strategia ei ollut hyvinvointialueen talousarviota laadittaessa valmiina.

Talousarvion menoarvio vuonna 2022 oli 18 661 683 euroa, josta henkilöstökulujen osuus oli 15,2 % ja palvelujen ostojen osuus 81,6 %. Loppuosa menoista (3,2 %) oli materiaali-, vuokra-, avustus- ja muita kuluja. Tilinpäätöksen mukaan toteutuneet kulut olivat 9 022 111,10 euroa. Henkilöstökulujen osuus kuluista oli 17,6 % ja palvelujen ostojen osuus 78,7 %. Valmistelussa työskennelleen henkilöstön kulut sisältyvät pääosin palvelujen ostoihin. Muita kuluja oli 3,7 %.

Rahoituksen voi pilkkoa seuraavasti:

• perusrahoitukseen oli varattu talousarviossa 5 733 771 euroa, mutta toteuma oli vain 3 612 382,11 euroa
• ICT-muutokseen oli varattu talousarviossa 12 927 911 euroa, mutta toteuma oli vain 5 423 534,01 euroa.

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan rahoitusta jäi käyttämättä osin kiireisen aikataulun ja henkilöstön myöhäisen rekrytoinnin takia. Valmisteluun olisi ollut käytettävissä enemmän taloudellisia resursseja kuin mitä käytettiin.

Muut havainnot

Aikataulu

Eduskunta hyväksyi sote- ja pelastustoimen uudistuksen keskeiset lait (EV 111/2021) ja presidentti Niinistö vahvisti ne 29.6.2021. Lait tulivat voimaan porrastetusti. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.7.2021. Osa säännöksistä tuli voimaan 1.3.2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen.

Valmistelu toteutettiin nopealla aikataululla ja tarkastuslautakunnan kuulemat asiantuntijat toivat esiin, että kunnollinen valmistelu olisi vaatinut noin vuoden enemmän aikaa. Hyvinvointialuelain 41 §:ssä todetaan, että hyvinvointialueella on oltava strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti. Satakunnan hyvinvointialueen strategian valmistelu viivästyi ja lopullinen päätös hyvinvointialueen strategiasta tehtiin vasta aluevaltuustossa 19.12.2022 132 §. Strategian myöhäisen valmistumisen takia on jouduttu tekemään useita muita ratkaisuja ja päätöksiä ilman strategian ohjausvaikutusta eli niin sanotusti väärässä järjestyksessä.

Organisaatio valmistui hitaasti ja viimeisiä johtavia viranhaltijoita valittiin vasta vuoden 2022 lopussa. Tämä johti siihen, että päätöksiä on tehty kiireellä ja puutteellisella valmistelulla. Hallintosääntövalmistelussa ilmenneet ongelmat johtuivat osittain organisaation keskeneräisyydestä.

Aikatauluongelmat pahenivat erityisesti kesälomien lykättyä johdon todellista päätöksentekoa jopa syyskuulle saakka. Tällöin oltiin monessa asiassa auttamatta myöhässä ja jouduttiin tyytymään pelkästään välttämättömien prosessien, kuten palkanmaksun, turvaamiseen vuoden vaihteessa. Edelleen keväällä 2023 on keskeneräisenä mm. henkilöstöön ja talouden seurantaan liittyviä järjestelmäasioita sekä sopimuksia.

Organisaatiomuutoksen nopea aikataulu on aiheuttanut henkilöstössä epävarmuutta. Esihenkilöt ovat kokeneet monenlaisia paineita sekä alaisilta että ylemmältä taholta. Ohjeiden puute ja järjestelmiin liittyvien käyttöoikeuksien virheet ja puutteet ovat aiheuttaneet laajasti ärtymystä. Sote-toimialueilla hyvinvointialueen alkumetrit ovat sujuneet vaihtelevasti, riippuen toimialueesta. Suurin murros on ollut aikuisten palveluissa, jossa on monenlaista päällekkäistä muutosta samanaikaisesti. Hyvinvointialueella on paljon erilaisia työntekijäkokemuksia ja asiakaskokemuksia riippuen tarkastelukulmasta.

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan organisaation rakentamisen hitaus on aiheuttanut ongelmia monella eri tasolla.

Kuntien käyttämä harkintavalta

Kunnat ovat voineet tukipalvelujen kohdalla käyttää harkintavaltaa siirtyvien henkilöiden määräämisessä. Hallinnon ja myös muiden tukipalveluiden kohdalla havaittiin ilmiö, että kunnat eivät määränneet siirtyviä henkilöitä hyvinvointialueelle. Tämän takia joillakin valmistelualueilla jouduttiin resurssiongelmiin, kun tarvittavaa asiantuntijaosaamista ei ollut riittävästi. Valtion rahoitus perustuu siirtyvien henkilöiden palkkoihin. Tällöin asiantuntijoiden palkkaaminen siirtyvän henkilöstön ulkopuolelta aiheutti ja tulee aiheuttamaan sen, että kustannukset eivät sisälly rahoituspohjaan. Toiminnan kannalta olisi ollut tarkoituksenmukaista siirtää kunnista hyvinvointialueelle henkilöstöä ainakin seuraavissa tukipalveluissa: puhelinvaihde, hallinto ja hankintapalvelut. Toisaalta osa kunnista mahdollisti henkilöstöresurssien joustavan käyttämisen yli organisaatiorajojen.

Kunnille maksetaan tiloista vuokrina vuositasolla noin 60 000 000 €. Tilat siirtyvät hyvinvointialueen käyttöön joko siirtyvinä sopimuksina tai 3+1 vuokrasopimuksina.

Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnat ovat pitäneet tiettyjä tukipalveluiden henkilöitä omassa palveluksessaan, vaikka heidät olisi ollut perusteltua yli 50 % sote-toimintaa tukevina henkilöinä siirtää hyvinvointialueelle.

Resurssit

Jokainen tarkastuslautakunnan kuulema asiantuntija on tuonut esiin valmisteluresurssien riittämättömyyden. Lisärekrytointeja valmistelun tukemiseksi on vuoden varrella tehty, mutta esimerkiksi HR-valmisteluun ei palkattu riittävää määrää henkilöitä. Valmisteluresurssien lisäämiseen on ollut rahaa käytettävissä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat antaneet valmisteluun oman henkilöstönsä työpanosta laskutustietojen mukaan vajaan miljoonan euron verran. Laskuttamatta jäänyttä työpanosta on mahdoton arvioida.

Työterveyslaitoksen teettämän valtakunnallisen ”Mitä kuuluu hyvinvointialuevalmistelijoille?” seurantatutkimuksen johtopäätöksenä oli, että työn paljous, työpaineiden runsaus, pitkät työpäivät sekä työyhteisön toimivuuden ja esihenkilötyön heikkoudet näkyvät valmistelijoiden hyvinvoinnin, työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikkenemisenä vuoden loppua kohden. Tulosten valossa hyvinvointialuevalmistelijoiden jaksaminen on ollut äärirajoilla. (Laitinen, Selander, Nikunlaakso & Reuna: Mitä kuuluu hyvinvointialuevalmistelijoille? -seurantatutkimuksen työhyvinvoinnin tilannekuva kiireisenä valmisteluvuonna 2022) Tarkastuslautakunta on saanut samankaltaisen käsityksen Satakunnan hyvinvointialuevalmistelijoiden tilanteesta.

Valmistelijoiden kuormittumista voidaan pitää merkittävänä riskitekijänä, vaikka vuoden vaihteesta selvittiin ilman suurempia häiriöitä. Työntekijöiden kuormittuminen ei ole vuoden vaihtuessa loppunut, vaan keskeneräisyyttä on monilla tahoilla ja ihmisten väsyminen voi näkyä organisaation toiminnassa vielä pitkään. Tarkastuslautakunta pitää henkilöstön hyvinvoinnista ja riittävästä palautumisesta huolehtimista ensiarvoisen tärkeänä.

Rahoitusresurssin määrä tulevaisuudessa huolestuttaa kuultuja asiantuntijoita laajasti. Rahoituksen puutteellisuuteen vaikuttaa myös edellä mainittu tukipalveluiden ja hallinnon siirtyvien henkilöiden vähäisyys.

Tarkastuslautakunta on huolestunut henkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa. Lautakunta pitää tärkeänä hyvän työnantajamielikuvan rakentamista, jotta Satakunnan hyvinvointialue onnistuu rekrytoinneissa.

In-house hankinnat

ICT:n (engl. information and communication technology) eli tieto- ja viestintäteknologian vaatimat taloudelliset resurssit hyvinvointialueella ovat mittavat. Suuri osa ICT-palveluista ostetaan In-house hankintana. In-house yhtiö on valtion, kunnan tai kuntayhtymän omistama ja niiden määräysvallassa oleva, tavallisesti osakeyhtiö, jolta tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.

Pekka Lithin raportissa (8.5.2022) ”Kuntien ja hyvinvointialueiden liiketoiminta” todetaan, että vaikka kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat osakeyhtiöt eivät kilpailisi suoraan ja avoimesti yksityisten yritysten kanssa markkinoilla, pienentävät ne epäsuorasti yksityisten palveluntuottajien markkinoita, eivätkä anna tilaa yksityisen tarjonnan syntymiselle. In-house yhtiöiden ongelmat liittyvät niiden rakenteellisesti parempaan kilpailuasemaan varsinkin, jos niiden omistus on hajautunut laajalle alueelle seudullisesti ja niiden palveluvalikoima on suuri. Kilpailun puute voi aiheuttaa tehottomuutta, mikä vesittää julkisten hankintojen avoimuuden perimmäistä tarkoitusta eli tehokasta julkisten varojen käyttöä. Raportissa todetaan, että kilpailuneutraliteetti paranisi, jos kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat yhtiöt eivät voisi myydä enää kilpailuttamatta palvelujaan oman konsernin ulkopuolisille vähemmistöosakkaille nykyisessä laajuudessa.

Toinen kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiöitä koskeva epäkohta liittyy siihen, että ne eivät ole julkisuuslain piirissä, vaikka ne olisivat omistajiensa 100-prosenttisesti omistamia. Julkisuuslain mukaan näitä yhtiöitä ei lueta viranomaisiin.

Tarkastuslautakunta toteaa, että ICT-palveluita tarjoavan 2M-IT Oy:n rooli on hallitseva hyvinvointialueen ICT-palveluiden hankinnoissa. Hallitseva asema voi olla ongelmallinen, mikäli hyvinvointialueella ei ole riittävää osaamista ICT-palvelujen ostajana. Lautakunta korostaa, että hyvinvointialueella on oltava osaavat palvelun ostajat, jotta yhtiön valta-asema ei aiheuta tehottomuutta ja kustannusten kohoamista perusteettoman suuriksi. ICT-palvelujen kilpailuttaminen vaatisi hankinnan palastelua pienemmiksi kokonaisuuksiksi sekä riittävää ja asiantuntevaa henkilöresurssia hyvinvointialueelle.

Tarkastuslautakunta pitää ongelmallisena in-house yhtiöiden päätöksenteon avoimuuden puutetta.

Päätöksenteko

Tarkastuslautakunta mainitsi jo vuoden 2021 arviointikertomuksessa, että valmistelutoimielimen jälkeen aluevaltuuston ja -hallituksen aloitettua toimintansa päätöksenteko lähti hitaasti käyntiin. Tästä esimerkkejä olivat palkkioista ja hallintosäännöstä päättäminen. Päätöksentekoa leimasivat pitkät kokoukset sekä iltakoulut. Hallitustyöskentely vaatii paljon aikaa ja sitoutumista. Hallituksen työskentelyyn on antanut edelleen leimansa etäosallistuminen. Etäosallistuminen ei sitouta läsnäolon tavoin keskittymään päätettävänä olevaan asiaan vaan usein joudutaan palaamaan jo kertaalleen läpikäytyihin asioihin.

Tarkastuslautakunta arvioi saamiensa asiantuntijakannanottojen perusteella, että päätöksenteon sujuvuuteen vaikuttaa aluehallituksen koko, joka on maan suurin. Kokoonpano ei anna mahdollisuutta keskusteluun samalla tavalla kuin pienempi kokoonpano antaisi.

Strategian ja virkaorganisaation rakenteen saattaminen päätettäväksi tapahtui liian hitaasti. Joitakin päätöksiä on tehty vaillinaisilla tiedoilla, mikä on johtanut siihen, että jo tehtyjä päätöksiä otetaan uudelleen käsiteltäväksi.

Tarkastuslautakunta toteaa, että virkaorganisaatiosta päättämisen hitaus on johtanut mm. hallintosäännön ja strategian valmistumiseen vasta loppuvuonna. Tarkastuslautakunta korostaa strategian merkitystä johtamisessa ja päätöksenteossa sekä jatkuvaa strategisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa.

Onnistumisia

Järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueelle on onnistunut turvallisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelutuotannon jatkuvuus on voitu turvata. Palvelut ovat muutoksesta huolimatta toimineet asiakkaan suuntaan pääosin entisellä tavalla. Tietojärjestelmät ovat vuoden vaihteen jälkeenkin toimineet ja ensimmäinen palkanmaksu onnistui pääosin hyvin.

Hyvinvointialueen hankinta- ja sopimusohjeen valmistelutyön lähtökohtana on ollut luoda hyvinvointialueelle nykyaikainen hankintaohjeistus. Hankinta- ja sopimusohjetta on valmisteltu hankintatoimen valmistelun ja sopimusjuristin yhteistyönä. Hankinta- ja sopimusohjeistus on saatu valmiiksi ja se on hyväksytty lokakuussa aluehallituksessa.

Hankinta- ja logistiikkatoimen tietojärjestelmien kokonaisuudistusta on tehty nopealla aikataululla muun valmistelun ohessa. Valmisteluhenkilökunnan kuormittumisesta huolimatta ilmapiiri koetaan kehitysmyönteiseksi ja innostuneeksi.

Aluehallitus päätti 12.12.2022 asettaa Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkoa selvittävän projektin niin, että projekti jaetaan kahteen vaiheeseen, nykytilaselvitykseen ja skenaariotyövaiheeseen.

Tarkastuslautakunta pitää palveluverkkoselvitystä tärkeänä keinona rakentaa strategian mukaista ja rahoituksellisesti realistista palvelutuotantoa, ja painottaa, että palveluverkko tulee rakentaa alueellisesti oikeudenmukaisesti asukkaiden palveluiden tarpeet ja saavutettavuus huomioiden.

Strategiassa yhtenä strategisena periaatteena on: ”henkilöstö osallistuu ja kehittää vaikuttavaa toimintaa”. Positiivinen ja kehittämistä suosiva työilmapiiri on tärkeä ja lautakunta kannustaa henkilöstön kehittämispotentiaalin laajempaa hyödyntämistä.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueella paikallisten hyvien käytänteiden käyttöönotto nojaa tutkimustietoon tai vahvaan näyttöön niiden toimivuudesta.

Allekirjoitukset

Porissa 27.4.2023